Valikko

Kohteen perustiedot

Kontinkankaan kampusalue sijaitsee Kiviharjuntiellä, OYS:n, Oulun kaupunginsairaalan ja Pohjantien välittömässä läheisyydessä. Kampusalueella koulutetaan pääasiassa sosiaali- ja terveysalan sekä hius- ja kauneudenhoitoalan opintoja.

OSAO Kontinkankaan yksikkö järjestää opetusta lähihoitajan ja farmanomin/ lääketeknikon ammatillisiin perustutkintoihin sekä alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Opiskelijoita yksikössä on noin 1500 henkilöä ja henkilökuntaa on noin 110 henkilöä.

Perustiedot

Kiinteistön nimi Kiviharjuntie 4-8, 90220 Oulu, Louhi
Kiinteistön osoite Kiviharjuntie 4
90220 OULU
Rakennusten määrä 1
Kiinteistön omistaja Koulutuskuntayhtymä OSAO
https://www.osao.fi/
Rakentamisvuosi 1991
Pinta-ala 15 230 m²
Kerrokset 3
Rakennusmateriaali Betoni
Käyttötarkoitus Oppilaitos

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Pohjanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 5 minuuttia.

Kiinteistönhoito ISS Palvelut Oy
puh. 020015500
päivystys 020015500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot POKO Oy - Pohjolan Koiravartiointi
puh. 083112311
päivystys puh. 0400392550
http://www.pokooy.fi
Kiinteistön vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus Oy
puh. 03030303
https://www.op.fi
Kokoontumispaikka Parkkipaikka-alue Rauhanyhdistyksen vieressä
Varakokoontumispaikka Ouluhalli
Väestönsuojien määrä 3
Väestönsuojan sijainti VSS1 Louhi 0. krs E0017
Väestönsuojan sijainti VSS2 Louhi 0. krs E0016
Väestönsuojan sijainti VSS3 Louhi 0. krs E0015
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Lou0039
Lämmönjakohuone Lou0039
Sähköpääkeskus Lou0002
Ilmanvaihtokone
Ilmanvaihdon hätä-seis

UO 3 tuulikaappi (Alwari TK67) Muut koneet automaatiosta tai IV-konehuoneesta

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 1 600 200 0
Viikonloppuisin 0 0 0

Turvallisuushenkilöstön tehtävät ja koulutus

Turvallisuushenkilöstön tehtävät

Yksikön johtaja

  • Antaa edellytykset turvallisuustoiminnan luomiselle ja ylläpitämiselle yksikössä,
  • Määrittelee osaltaan turvallisuustoiminnan tavoitteet yhdessä turvallisuuskoordinaattorien kanssa,
  • Antaa yksikön suojeluhenkilöstölle toimintaresurssit,
  • Päättää laajoissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa tuotannon jatkamisesta tai keskeyttämisestä sekä osallistuu tapahtumaan liittyvään tiedottamiseen,
  • Pitää yhteyttä viranomaisiin ja osallistuu palo- ja työsuojeluhallinnon tarkastuksiin.
  • Määrittelee osaltaan turvallisuustoiminnan painopistealueet.

Turvallisuuskoordinaattori

  • Tukee yksikönjohtajaa turvallisuusjohtamisessa sekä turvallisuustoiminnan kehittämisessä,
  • Avustaa yksikönjohtajaa turvallisuustyön toteuttamisessa,
  • Poikkeustilanteessa avustaa yksikköä tilanteen johtamisessa ja päätöksenteossa,
  • Osallistuu yksikössä järjestettäviin turvallisuuskatselmuksiin sekä kokouksiin, jossa käsitellään turvallisuusasioita,
  • Tiedottaa yksikönjohtajia ja turvallisuusvastaavia OSAO tasoisista turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Yksikön turvallisuusyhteyshenkilö

Turvallisuusvastaavan tärkein tehtävä on ylläpitää yksikön turvallisuusorganisaatiota sekä huolehtia sen henkilöhallinnasta ja perehdyttämisestä.

  • Pitää yhteyttä viranomaisiin ja osallistuu palo- ja työsuojeluhallinnon tarkastuksiin.
  • Avustaa yksikönjohtajaa turvallisuusjohtamisessa ja huolehtii, että tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden edellyttämässä kunnossa.
  • Osallistuu turvallisuusmateriaalin hankkimiseen ja ylläpitämiseen.
  • Arvioi turvallisuustoiminnan tuloksellisuutta ja raportoi toiminnastaan johdolle.
  • Johtaa turvallisuushenkilöstön toimintaa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa ja järjestää tapahtumaan liittyvän jälkivahinkojen torjunnan.
  • Toimii työnantajan edustajana turvallisuusasioissa työyksikössä.
  • Tiedottaa yksikön johtoa turvallisuustyön tilanteesta.
  • Tekee esityksiä turvallisuusriskien poistamiseksi.

Suojeluhenkilöstö

  • Varmistavat toiminta-alueellaan pelastus-, sammutus-, ensiapu- tai muiden toimenpiteiden käynnistämisestä onnettomuus- ja vahinkotilanteissa tilanteen mukaisesti.
  • Ilmoittavat yksikön johtajalle tai turvallisuusyhteyshenkilölle työpaikalla tapahtuvista turvallisuustoimintaan vaikuttavista tapahtumista.
  • Huolehtivat päivittäisen työn ohella palo- ja henkilöturvallisuuden sekä muun turvallisuustoiminnan ylläpitämisestä ja valmiudesta vastuualueellaan.
  • Perehdyttävät vastuualueensa työntekijät työpaikan turvallisuusjärjestelyihin ja toimintaan onnettomuustilanteissa.
  • Kehittävät ja tekevät esityksiä turvallisuuden kehittämiseksi.

Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen

Yksikönjohtaja vastaa siitä, että henkilökunta ja opiskelijat saavat asianmukaisen turvallisuuskoulutuksen. Koulutukseen kuuluu uuden työntekijän perehdyttäminen, turvallisuusorganisaation tehtävänmukainen koulutus, henkilökunnan ja opiskelijoiden perehdyttäminen turvallisuusasioihin sekä koulutusseuranta.

Organisaatio

Koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Jarmo Paloniemi
OSAO
puh. 0505383929
Kiinteistöjohtaja Petri Walter
OSAO
puh. 0504642005
petri.walter@osao.fi
Turvallisuuspäällikkö Petri Walter
OSAO
puh. 0504642005
Turvallisuuskoordinaattori Jani Juustila
OSAO
puh. 0506705502
Turvallisuuskoordinaattori Jani Oikarinen
OSAO
puh. 0401838505

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Toimitusjohtaja, rehtori
Oamk 		Heidi Fagerholm
Oamk
puh. 0505771657
Turvallisuuspäällikkö
Oamk 		Antti Hirvonen
Oamk
puh. 0503174870
Turvallisuusvastaava
Oamk Kontinkangas 		Jari Jokinen
Oamk
puh. 0505423574
Apulaisturvallisuusvastaava
Kontinkankaan kampus 		Petri Roivainen
Oamk
puh. 0505820073
Suojeluvalvoja
0.-1. krs 		Pasi Halonen
OSAO
puh. 0505951948
Suojeluvalvoja
1. krs 		Susanna Saarinen
Oamk
puh. 0505293936
Suojeluvalvoja
2. krs 		Katja Nummilinna
Oamk
puh. 0406452417
Suojeluvalvoja
2. krs 		Joni Kosamo
Oamk
puh. 0504352034
joni.kosamo@oamk.fi
Suojeluvalvoja
3. krs 		Tanja Schroderus-Salo
Oamk
puh. 0404829691
Suojeluvalvoja
3. krs 		Anne Korteniemi
Oamk
puh. 0401415685
Aluevalvoja
0.-1. krs 		Juha Vahtola
OSAO
puh. 0503567431
juha.vahtola@osao.fi
Aluevalvoja
0.-1.KRS 		Pia Mäenpää
Oamk
puh. 0401415725
Aluevalvoja
0.-1.KRS 		Erja Toivanen
Oamk
puh. 0505478718
Aluevalvoja
1. krs 		Pasi Moilanen
Oulun yliopisto
puh. 0503492276
Aluevalvoja
1. krs 		Jarmo Flink
Oamk
puh. 0404829716
jarmo.flink@oamk.fi
Aluevalvoja
1. krs 		Heidi Vierimaa
Oamk
puh. 0401415719
heidi.vierimaa@oamk.fi
Aluevalvoja
1. krs 		Tiina Jaatinen
Oamk
puh. 0401415677
tiina.jaatinen@oamk.fi
Aluevalvoja
2. krs 		Paula Reponen
Oamk
puh. 0401415703
Aluevalvoja
2. krs 		Stefan Diekhof
Oamk
puh. 0401415675
Aluevalvoja
2. krs 		Tuomas Juustila
Oamk
puh. 0401415723
tuomas.juustila@oamk.fi
Aluevalvoja
2. krs 		Maarit Wimmer
Oamk
puh. 0401415050
maarit.wimmer@oamk.fi
Aluevalvoja
2. krs 		Niko Männikkö
Oamk
puh. 0504096318
niko.mannikko@oamk.fi
Aluevalvoja
3. krs 		Juha Alakulppi
Oamk
puh. 0456710932
Aluevalvoja
3. krs 		Karoliina Paalimäki-Paakko
Oamk
puh. 0401415726
Aluevalvoja
3.KRS 		Marja Kinisjärvi
Oamk
puh. 0401415294
Vastuualuejohtaja
Oamk Kontinkangas 		Taina Junttila
Oamk
puh. 0505376780
Vastuualuejohtaja vara Mika Paldanius
Oamk
puh. 0403580230

3.KRS 		Sanna Sandström
Oamk
puh. 0406372719

Kunkin rakennuksen suojeluhenkilöstö on eritelty kiinteistökohtaisiin pelastussuunitelmiin.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@osao.fi.

OSAOn työsuojeluorganisaation tiedot Intranetissä.

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö ISS Palvelut Oy 020015500 020015500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot POKO Oy - Pohjolan Koiravartiointi 083112311 0400392550

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Tiedottaminen

Ulkoinen tiedottaminen

Ulkoisesta tiedottamisesta vastaa kuntayhtymäjohtaja - rehtori.

Muilta henkilöstöön kuuluvilta ulkoinen tiedottaminen on kielletty. Tarkemmat ohjeet ovat OSAOn kriisitoimintamallissa ja yksikön kriisitoimintaohjeissa.

Onnettomuustapauksissa tiedottamisesta vastaa tilannejohdossa oleva viranomainen.

Sisäinen tiedottaminen

Turvallisuusjärjestelyissä tapahtuneista muutoksista ja muista turvallisuuteen liittyvistä asioista ilmoitetaan seuraavasti:

  • Intran turvallisuussivut
  • Sähköposti
  • Työpaikkakokoukset
  • Henkilökohtaiset keskustelut
  • Keskuskuulutusjärjestelmä
  • Koulutus ja perehdytys
  • Pelastussuunnitelma

Suunnitelman jakelu ja päivittäminen

Suunnitelman jakelu

Pelastussuunnitelma on luettavissa julkisesti Pelsu-palvelussa. Linkki suunnitelmaan on osao.fi -sivulla sekä henkilökunnan Intranetissä.

Pelastussuunnitelma on osa jokaisen henkilökuntaan kuuluvan perehdytystä. Henkilökunta käy läpi pelastussuunnitelman myös opintonsa aloittaville opiskelijoille.

Pelastussuunnitelman tuloste on saatavina pyydettäessä.

Suunnitelman päivitys

Pelastussuunnitelma on tarkastettava vuosittain sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa. Henkilö- ja yhteystietojen päivittäminen on jatkuvaa.

Suunnitelma päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin.

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • sähköisku
  • viiltohaava
  • työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Ihmisen toiminta
    • huolimaton tupakointi
    • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
    • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
    • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
  • Sähkölaitteet
    • oikosulut
    • rikkinäiset sähkölaitteet
    • siivouskoneen latauspaikka
  • Tuhopoltto
    • jäteastioita rakennuksen seinustalla
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • sammuttimien tarkastus tekemättä
    • palopostien huolto tekemättä
    • merkkivalokeskuksen huollon puute
  • Muut
    • vaaralliset aineet
    • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • savuvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Ihmisen toiminta
    • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
    • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
      • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
      • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
    • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
  • Sähkölaitteet
    • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
    • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
    • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
  • Tuhopoltto
    • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
    • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
    • Poistumistiet on merkitty opastein.
    • Kiinteistössä on käytössä kuulutusjärjestelmä.
    • Hätätilannekuulutuksista on annettu ohjeistus.
  • Muut
    • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
    • Ilmanvaihto ja nuohous
      • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta
  • Keittiötilojen ja sellaisten taukotilojen, joissa on kahvin tai veden keittämiseen tarkoitettuja sähkölaitteita, tulee olla varustettu vähintään sammutuspeitteellä.
    • Muissa tiloissa, kuten luokka- ja muut opetustilat, ei sallita kahvin- tai vedenkeitinten käyttöä.
    • Kahvinkeittimien tulee olla varustettu aikakatkaisulla. Mikäli käytetään ennen vuotta 2015 valmistettua kahvinkeitintä, tulee keitin varustaa erillisellä aikakatkaisulaitteella (max. 2h).

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakenteet
    • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
      • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
    • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
    • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
  • Laitteet
    • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
      • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
      • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
  • Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
  • Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Rikollinen toiminta

Riskit

  • Murto
    • rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
  • Väkivalta
  • Ilkivalta

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Sähkökatkot

Varaudu sähkökatkoihin etukäteen

  1. Säästä sähköä esimerkiksi sammuttamalla sähkölaitteet mahdollisuuksien mukaan silloin, kun niitä ei käytetä.
    Mieti, onko sellaisia opetus- ja työtehtäviä, jotka on mahdollista hoitaa ilman sähköä ja suunnittele etukäteen, miten toimit sähkökatkon aikana. Varaudu omatoimisen opiskelun järjestämiseen opiskelijoille.
  2. Pidä akuilla toimivat laitteet latauksessa silloin, kun sähköä on saatavilla. Myös opiskelijoita kannattaa ohjeistaa pitämään laitteet ladattuina. Esimerkiksi matkapuhelimen taskulampputoiminto on hyödyllinen sähkökatkon aikana.
  3. Huolehdi, että ikkunat, ovet ja muut luukut suljetaan huolellisesti toiminnan päätyttyä. Sähkökatko voi tulla myös yöllä, jolloin lämmön karkaaminen voi aiheuttaa esimerkiksi vesivahingon.
  4. Selvitä työssäsi käytettävien koneiden, laitteiden, työsalien ja muiden opetusympäristöissä olevien laitteiden käyttäytyminen sähkön katketessa yllättäen sekä myös sähkön palautuessa. Varmista, että laitteet eivät pääse käynnistymään hallitsemattomasti sähkön palatessa. Tämä on tärkeää vaaratilanteiden välttämiseksi. Tehkää samassa tilassa työskentelevien kanssa suunnitelma ja työnjako sähkölaitteiden turvallisuuden varmistamiseksi.
  5. Ulkona olevat kontit jäähtyvät hyvin nopeasti. On hyvä harkita, että miten paljon pilaantuvaa materiaalia konteissa näissä olosuhteissa säilytetään.

Mikäli saat sähkökatkosta tiedon etukäteen:

  • Asiasta tiedotetaan sähköpostilla ja OSAOn verkkosivuilla.

  • Opiskelijoille järjestetään omatoimista opiskelua ja niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista, tehdään etätyötä. Mikäli työntekijällä on akuutteja työtehtäviä hoidettavana, hänen tulee siirtyä työskentelemään sellaiselle alueelle / OSAOn yksikköön, jossa sähköt toimivat. Viime kädessä esihenkilö päättää tällaisista tilanteista.

Mikäli sähkökatko tulee yllättäen työpäivän aikana eikä sähköt palaudu kohtuullisessa ajassa:

  • Opetus päättyy siltä päivältä ja opiskelijat siirtyvät kotiin omatoimiseen opiskeluun. Kaikki osaamisalat eivät kuitenkaan ole sähköstä riippuvaisia, jolloin yksikönjohtaja ohjeistaa etukäteen, miten niillä aloilla toimitaan.

  • Henkilökunta avustaa opiskelijat ja muut apua tarvitsevat turvallisesti ja rauhallisesti ulos kiinteistöstä ja kotimatkalle.

  • Työntekijät varmistavat oppimis- ja työympäristön turvallisuuden ennen poistumista.

  • Työntekijät siirtyvät etätyöhön niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. Mikäli työntekijällä on akuutteja työtehtäviä hoidettavana, hänen tulee siirtyä työskentelemään sellaiselle alueelle / OSAOn yksikköön, jossa sähköt toimivat. Viime kädessä esihenkilö päättää tällaisista tilanteista.

  • Puhelinverkko toimii 2-6 tuntia sähkökatkon alkamisen jälkeen. Tekstiviesti on verrattain luotettava viestiväline sähkökatkojen aikana.

  • Vessojen ja veden käyttö on kielletty. Viemäreitä ei saa käyttää edes veden laskemiseen. Yksiköihin toimitetaan bajamajoja sähkökatkojen varalta.

  • Liikkumiseen hissiä tarvitsevat henkilöt on autettava pois kerroksista. Virastomestarit avustavat tarvittaessa.

  • Turha kulku ulko-ovissa on kielletty lämmön säästämiseksi.

Sähkökatkon vaikutukset OSAOn kiinteistöissä

  • Valaistus katkeaa sisällä ja ulkoalueilla, lämmitys ja ilmanvaihto pysähtyvät.

  • Tietoliikenneverkon toiminta lakkaa.

  • Kulunvalvonta toimii eri tavalla riippuen siitä, että mikä järjestelmä kiinteistössä on käytössä. Abloy OS -järjestelmä toimii normaalisti ennakoidun mittaisten sähkökatkojen aikana. Timecon-järjestelmä lukitsee ovet ja kulku on mahdollista tunnisteella, jolla ovesta on kuljettu hiljattain. Kulku perinteisillä kovilla avaimilla on mahdollista. Vartiointiliike varmistaa lukitukset iltaisin.

Sähkökatkon jälkeen

  • Infrastruktuuri, kuten tietoverkot, pyritään palauttamaan toimintaan mahdollisimman tehokkaasti. Tulee kuitenkin huomioida, että palveluiden nostamisessa normaalille tasolle voi esiintyä viivettä ja haasteita.

  • Kiinteistönhoitaja huolehtii yksikön kiinteistötekniikan toipumisesta.

  • Ole varovainen käyttäessäsi lämmintä vettä. On mahdollista, että verkkoon on päässyt erittäin kuumaa vettä, joka voi johtaa vakaviin vahinkoihin.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Kiinteistön tiloissa Käsisammutin
Kiinteistön tiloissa Pikapaloposti
Kiinteistön tiloissa Sammutuspeite
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Jokaiseen keittiö- tai muuhun ruoanlaittotilaan tulee sijoittaa vähintään yksi sammutuspeite.

Turvalaitteet

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: UO 3 tuulikaappi (Alwari TK67) Muut koneet automaatiosta tai IV-konehuoneesta

Viestintäjärjestelmä

Viestintäjärjestelmä
Kattavuus Opetus- ja yhteiskäytössä olevat tilat

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Petri Roivainen puh. 0505820073.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Defibrillaattori 1. krs info

Paloturvallisuus

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kokoontumispaikka: Parkkipaikka-alue Rauhanyhdistyksen vieressä

Tulityöt

Tulityötä on palovaaraa aiheuttava työ, jossa syntyy kipinöitä, käytetään liekkiä tai käytetään muuta lämpöä. Esimerkkejä tulityöistä: hitsaus, metallien hionta, polttoleikkaus ja katkaisu laikkaleikkurilla. Kuumailmapuhaltimen tai voimakasta lämpösäteilyä aiheuttavan laitteen käyttö lasketaan tulityöksi, jos sen tuottama maksimilämpötila ylittää työstettävän tai muun työstöalueen välittömässä läheisyydessä olevan materiaalin syttymislämpötilan.

Tulitöiden tekemiseen tarvitaan tulityölupa ja voimassa oleva tulityölupa, jos tulitöitä tehdään tilapäisellä tulityöpaikalla.

Tulitöissä on noudatettava OSAOn tulityösuunnitelmaa. Tulityösuunnitelma löytyy Intrasta tai sähköisestä huoltokirjasta. Mikäli sinulla ei ole em. sivujen käyttöoikeuksia ja tarvitset suunnitelmaa, saat sen OSAOn turvallisuuskoordinaattoreilta.

Vaaratilanteista tai havainnoista ilmoittaminen

HUPS-ilmoitus

HUPS-lomake löytyy henkilökunnan Intranetistä. Lomakken avulla voidaan tehdä ilmoituksia mm.

  • Työssä tai työoloissa havaituista vioista, puutteista tai epäkohdista,
  • Läheltäpiti-tilanteista,
  • Sattuneista väkivalta- tai uhkatilanteista sekä
  • Sattuneista tapaturmista

Ilmoituksien tiedot välittyvät seuraaville:

  • Tapahtumayksikön yksikönjohtaja
  • Tapahtumayksikön turvallisuusvastaava/turvallisuusyhteyshenkilö
  • Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö
  • Turvallisuuskoordinaattorit
  • Työsuojeluvaltuutettu

Opiskelijat täyttävät HUPS-ilmoitukset yhdessä henkilökuntaan kuuluvan kanssa.

Secapp -mobiilihälytysjärjestelmä

OSAOn henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää Secapp-mobiilihälytysjärjestelmää.

Mobiilihälytysjärjestelmän avulla saat hälytyksen käyttämääsi laitteeseen, mikäli työpaikalla syntyy vaaratilanne tai sellaisen uhka. Hälytyksen voit vastaanottaa puhelimeen tai tietokoneeseen. Erittäin kriittinen, kiireellinen hälytys ohittaa mahdollisesti käytössä olevan puhelimen äänettömyys- tai keskittymistilan hiljaisuusasetukset.

Voit käyttää sitä myös avun hälyttämiseen sovelluksessa olevan Vaaratilanne-painikkeella. Paina vaarapainiketta odota turvallisuushenkilöstön tai vartioimisliikkeen soittoa rauhallisesti.

OneClick-painikkeet mahdollistavat viestin lähettämisen yhdellä klikkauksella. Painikkeiden avulla voit esimerkiksi hälyttää apua tai ilmoittaa poikkeustilanteesta. Painiketta painaessa lähtee ennalta määritelty hälytysviesti painikkeen mukaisesti. OSAOn työntekijöillä yleisesti käytössä oleva “Vaarapainike” välittää hälytyksen OSAOn turvatiimin jäsenille, jotka aloittavat ennalta määrätyn prosessin turvallisuuden varmistamiseksi. Osalla työntekijöitä voi olla myös muita henkilökohtaisia painikkeita joiden hälytyskäytänteet on perehdytetty työntekijöille.

Sovelluksen voi ladata puhelimen sovelluskaupasta:

iOS

Android

Ohjeita Secapp-sovelluksen käyttöön löydät OSAOn intran turvallisuus-sivulta tai Secappin julkiselta tukisivulta

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Osoite: Kiviharjuntie 4-8, 90220 Oulu, Louhi

Jos mahdollista, yksilöi myös rakennus tai sen osa, missä apua tarvitaan.

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Huom! Matkapuhelin toimii hätänumeroon soitettaessa ilman pin-koodia sekä näppäimet lukittuna.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita elvytys kykyjesi mukaisesti.
    • Pyri toimittamaan paikalle sydäniskuri (deffa, AED)

Tee hätäilmoitus

  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Kiviharjuntie 4-8, 90220 Oulu, Louhi
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • llmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

SPR:n ensiapuohjeita

Alla olevat tekstiti ovat linkkejä joita klikkaamalla ensiapuohjeet avautuvat (toimii ainoastaan Internet-versiossa)

Tajuttoman hengittävän ihmisen ensiapu

Elottoman ihmisen ensiapu, elvytys

Rintakipu

Hengitysteiden avaus

Vakava allerginen reaktio

Palovammat

Verenvuodon tyrehdyttäminen

Tulipalo

Pelasta ja varoita

  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

  • Mikäli kiinteistö on varustettu paloilmoittimiella käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Käytä Secapp-sovellusta hälyttämiseen.
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa ja onko ihmisiä vaarassa.

Osoite: Kiviharjuntie 4-8, 90220 Oulu, Louhi. Kerro myös mahdollinen tarkka palopaikka (kerros, huone..)

  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Kokoontumispaikka evakuointitilanteessa:

Parkkipaikka-alue Rauhanyhdistyksen vieressä

Varakokoontumispaikka:

Ouluhalli

Ilmoita vaaratilanteesta mahdollisimman pian myös OSAOn turvallisuuspäällikölle

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Parkkipaikka-alue Rauhanyhdistyksen vieressä

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Ouluhalli

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
  • Pyydä tarvittaessa lisäapua paikalle henkilön liikuttelemiseksi

Vesivahinko

Toimintaohjeet

  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä
  • Katkaise vuoto esim. sulkemalla vesihana tai veden pääsulku, jos mahdollista
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • Kiinteistönhuolto: ISS Palvelut Oy, puh. 020015500, päivystys 020015500
    • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112

Ilmoita vaaratilanteesta mahdollisimman pian myös OSAOn turvallisuuspäällikölle

Veden pääsulut:

Lou0039

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

Ilmoita kiinteistönhoidolle ISS Palvelut Oy, puh. 020015500, päivystys 020015500 ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Ilmoita vaaratilanteesta mahdollisimman pian myös OSAOn turvallisuuspäällikölle

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkatilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta.
  • Heti kun mahdollista, ilmoita
    • Hätäkeskukseen 112
    • Yksikönjohtajalle
    • Turvallisuuspäällikölle, -koordinaattoreille tai virastomestarille

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Jos mahdollista, ohjaa uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Heti kun mahdollista, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
  • Ilmoita myös turvallisuuspäällikölle, -koordinaattoreille tai virastomestarille

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen 112.

Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
    • Missä pommi on?
    • Miltä pommi näyttää?
    • Milloin pommi räjähtää?
    • Miksi?
  • Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
    • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
    • Onko hän kiihtynyt?
    • Lukeeko hän viestin paperilta?
  • Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
  • Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
  • Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki; kemikaali- ja säteilyvaara

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kemikaalivaara

Kemikaalivaarasta voidaan antaa yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kemikaalin:
    • Pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • Ohjaa myös mahdolliset ulkona olevat henkilöt sisälle suojaan
    • Ohjaa ihmiset rakennuksesta pois sisäänkäyntien välittömästä läheisyydestä
    • Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi mikäli haistat kemikaalin
  • Jos olet ulkona, kun haistat kemikaalin etkä pääse sisälle:
    • Kiirehdi vaara-alueelta sivutuuleen
    • Pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kemikaalilta suojautumiseksi

  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.

Ilmanvaihdon hätäseispainike: UO 3 tuulikaappi (Alwari TK67)
Muut koneet automaatiosta tai IV-konehuoneesta

  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.

Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti. - Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi. - Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.

Ilmanvaihdon hätäseispainike: UO 3 tuulikaappi (Alwari TK67)
Muut koneet automaatiosta tai IV-konehuoneesta

  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja.

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Ilmoita vaaratilanteesta mahdollisimman pian myös OSAOn turvallisuuspäällikölle

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta ja pelastustoimen Internet-sivuilta.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 020015500).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Yleiset toimintaohjeet hätätilanteessa

Avaa kuva isompana

Alkusammutusohje

Avaa kuva isompana

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Louhi 0. krs E0017 S1 55 m² 73 Väestönsuojassa
Louhi 0. krs E0016 S1 90 m² 120 Väestönsuojassa
Louhi 0. krs E0015 S1 90 m² 120 Väestönsuojassa

Kolme kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Väestönsuojan materiaaliluettelo

Materiaali on hankittava kaikkiin väestönsuojiin. Materiaali hankitaan pelastusviranomaisen määräyksen mukaisesti.

Materiaali
Materiaalinimike Suojan ja henkilöstön välineet Huomautuksia Puute
Suojan merkitsemiskilpisarja 1
Sankoruisku 1
Käsivalaisin 2
Ensiapulaukku+suojasidepakkaus 1+1 1kpl/100 suojapaikkaa
Paarit 1
Rautakanki 1
Suojan työkalut 1 Luettelo alla
Suojakypärä 2
Suojalasit 2
Suojanaamari+yleissuodatin 2 Suodattimen käyttöikä 10 vuotta valmistuksesta
Säteilymittari 1 Yli 100 suojapaikan suoja
Joditabletit SUOSITUS 2/hlö SUOSITUS
Veden säilytysaine SUOSITUS Vesisäiliöiden tilavuuden mukaan SUOSITUS
Väestönsuojan huolto- ja käyttöopas 1
Jäteastiat, JS-3, helpisti liikuteltavat kannelliset astiat, max 100l 15l/m2
Vesisäiliöiden täyttöä varten letku+pikaliitin 1 Letkun pituus lähimmästä vesipisteestä vesiastioille


Väestönsuojan työkalut
Materiaalinimike Määrä Huomautukset Puute
Pajavasara 1
Katkaisutaltta 1
Piikkitaltta 1
Voimaleikkuri 1
Veistokirves 1
Kenttälapio 1
Sorkkarauta 1
Käsisaha 1
Rautasaha 1 1+4 terää
Jakoavain 1
Ruuvitaltta 1
Ristipääruuvitaltta 1
Vasara 1
Nauloja 1
Puukko 1
Pelastusköysi 1
Varustelaatikko 1

Väestönsuojelu poikkeusoloissa

Yleisesti poikkeusolot määritellään tilanteeksi, jossa tapahtumia ei kyetä hallitsemaan normaaliajan lainsäädännöllä. Viranomaisten toimintavaltuuksia tehostetaan ottamalla käyttöön mm. valmiuslain, puolustustilalain sekä pelastuslain poikkeusoloja koskevia säädöksiä. Poikkeusoloista huolimatta lähtökohtana on, että yhteiskunnan toimintoja pyritään jatkamaan kuten normaalioloissa.

Poikkeusoloissa (esim. sotatila, luonnon katastrofi), kun sähköiset viestimet eivät ole toiminnassa tieto tilanteesta saadaan kunnan/kaupungin suojeluorganisaation johtokeskuksista. Näiden paikkojen tarkoituksena on opastaa ja neuvoa, miten siviilien tulisi tilanteessa toimia. Tiedot kunnallisesta organisaatiosta ovat OSAOn turvallisuuspäälliköllä ja turvallisuuskoordinaattoreilla.

Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa

Yksikön toimintaperiaatteena on pyrkiä jatkamaan opetustoimintaa myös poikkeusoloissa vallitsevien muuttuvien olosuhteiden sekä viranomaisten antamien toimintaohjeiden sallimissa rajoissa.

Pelastussuunnitelman tarkoitus ja säädöstausta

Suunnitelman tarkoitus

Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti.

Pelastussuunnitelma on työväline, kirjallinen dokumentti, jonka avulla voidaan kehittää yrityksen tai laitoksen turvallisuutta. Pelastussuunnitelman tulee sisältää kohteen perustiedot, tietoja kohteen turvallisuusjärjestelyistä sekä omatoimisesta varautumisesta onnettomuus ja vaaratilanteisiin. Lisäksi pelastussuunnitelmassa on vaarojen ja riskien johtopäätelmiä sekä ohjeita riskien toteutumisen ennaltahekäisemiseksi. Riskien kartoittaminen ennalta on parempi vaihtoehto, kuin tapahtuneiden onnettomuuksien ja vahinkojen rajoittaminen jälkikäteen. Pelastussuunnitelmassa on myös toimintaohjeita onnettomuustilanteiden varalle. Omatoimisella varautumisella tähdätään aina yrityksen tai laitoksen toiminnan jatkuvuuteen, sekä ihmisten ja omaisuuden säilyvyyteen.

Säädöstausta

Pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus ja sisältö perustuvat

  • pelastuslain 15§ ja 16 §:n sekä
  • valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 1§ ja 2 §:n.

Muita oppilaitoksen turvallisuussuunnittelun liittyviä keskeisiä lainsäädännön kohtia ovat:

Pelastuslaki (29.4.2011/379)

  • 4 § Huolellisuusvelvollisuus
  • 9 § Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus
  • 10 § Rakennusten uloskäytävät
  • 11 § Kiinteistöjen pelastustiet
  • 14 § Omatoiminen varautuminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (5.5.2011/407)

Laki ammatillisesta koulutuksesta ( 531/2017)

  • 9 luku: Turvallinen opiskeluympäristö

Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738)

  • 44 § Vaarallisten aineiden käsittely
  • 45 § Työolosuhteiden turvallisuus
  • 46 § Työnantajan huolehtimisvelvollisuus
  • 47 § Pelastustoimenpiteiden organisaatio

Lait ja asetukset ovat luettavissa tarkemmin FINLEX-palvelusta.